Veistokoulusta Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu perustettiin vuonna 1871 nimellä Veistokoulu. Kansainvälisestä korkeakoulusta on kasvanut alansa suurin Pohjoismaissa ja yksi arvostetuimmista koko maailmassa. Nykyisessä muodossaan korkeakoulu aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa.

Ateneumista Arabianrantaan

Kansan tunteman lempinimensä, Atski, korkeakoulu sai Ateneumista, Rautatientorin laidalla sijaitsevasta Theodor Höijerin piirtämästä ylväästä rakennuksesta. Ateneum toimi sata vuotta taideteollisen koulutuksen ahjona. Nyt talossa toimii valtion taidemuseo. Taideteollinen korkeakoulu muutti nykyisiin toimitiloihinsa Arabian tehdaskiinteistöön vuonna 1986 ja kokosi vuosikymmenten jälkeen kaikki korkeakoulun osastot yhteen osoitteeseen. Arabianranta-hanke on luonut kansainvälisesti merkittävän taideteollisuus- ja mediakeskuksen korkeakoulun ympärille.

Opinnot ja tutkimus

Taideteollisen korkeakoulun koulutuksen tavoitteena on ollut 1970-luvulta lähtien tieteellis-taiteellisten valmiuksien syventäminen sekä niiden innovatiivinen prosessointi ammattikäytännöksi. Perinteisen tuote- ja ympäristösuunnittelun rinnalle on kasvanut vahva kuvallisen viestinnän, uuden median ja elokuvaiteen koulutus.

Koulutuksen nopea kansainvälistyminen on avannut ovet ulkomaisiin yliopistoihin ja yrityksiin sekä kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi Kiinaan ja Japaniin. Media-alan opetus, tutkimus- ja kehitystyö sekä monialaiset tutkijakoulut ovat tulleet osaksi korkeakoulun toimintaa.

Koulutuksen uudistumiseen ja laajentamiseen on liittynyt 1990-luvulta lähtien monitieteisten, eri yliopistojen välisten koulutusohjelmien perustaminen. IDBM, Polis, MEDES, HSCE ja Visuaalinen journalismi ovat luoneet tietä myöhemmin toteutuneelle yliopistojen väliselle laajemmalle yhteistyölle.

Vuonna 1994 uudistettu tutkintojärjestelmä jakoi perustutkinnon ylemmäksi ja alemmaksi perustutkinnoksi: kolmivuotiseksi taiteen kandidaatin (TaK) tutkinnoksi ja kaksivuotiseksi taiteen maisterin (TaM) tutkinnoksi. Vuoden 1999 loppuun asti voitiin suorittaa taiteen lisensiaatin tutkinto. Nykyinen tutkintorakenne on kansainvälisesti vertailukelpoinen.

Taiteen tohtorikoulutusta vuodesta 1983

Taideteollisessa korkeakoulussa on voinut suorittaa taiteen tohtorin (TaT) tutkinnon vuodesta 1983 alkaen. Ensimmäiset tohtorit valmistuivat 1990-luvun alussa. Nykyisin Taideteollisesta korkeakoulusta valmistuu vuosittain 8–10 uutta taiteen tohtoria. 

Perinteisiin nojaten

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos on Suomen vanhin arkkitehtuurin tiedekunta. Laitoksella on rikas historia ja pitkät perinteet yhteistyöstä julkissektorin kanssa, ja se on merkittävä opinahjo eri puolilta maailmaa tuleville arkkitehtuurin perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille.

Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen historia ulottuu vuoteen 1863, jolloin saksalaisarkkitehti Wilhelm Ludwig Bähr nimitettiin Helsingin Teknillisen reaalikoulun vanhemmaksi opettajaksi. Bährin kuoleman jälkeen F.A. Sjöström sai vanhemman opettajan paikan uudelleen nimetyssä Polyteknillisessä opistossa, jossa hän opetti rakennusoppia, konstruktio-oppia, taidehistoriaa ja kompositioharjoituksia.

Sjöströmin seuraajaksi valittiiin Karl Gustaf Nyström, joka johti Polyteknillisen opiston arkkitehtuurin laitosta noin 30 vuotta. Nyström oli myös tunnettu julkisten rakennusten suunnittelija Suomessa. Tänä aikana Suomi tarjosi ensimmäisenä maana maailmassa arkkitehtuurikoulutusta naisille. Siitä merkkinä oli Euroopan ensimmäisen naisarkkitehdin Signe Hornborgin valmistuminen vuonna 1890.

Vuosina 1919–1925 arkkitehtuurin laitosta johti Armas Lindgren, joka oli osakas arkkitehtitoimistossa Gesellius, Lindgren, Saarinen. Hänen seuraajakseen tuli J.S.Sirén, joka oli klassistisen arkkitehtuurin merkittävin edustaja Suomessa 1920–30 -luvuilla. Hän toimi opetustehtävissä 27 vuotta.

Otto-Iivari Meurmanin nimitys kaupunkisuunnittelun professoriksi vuonna 1940 loi perustan yhdyskuntasuunnittelun akateemiselle opetukselle. Toisen maailmansodan jälkeen arkkitehtuurin opiskelijoiden määrä Suomessa kasvoi huomattavasti. Vuosittain aloitti noin 50 uutta oppilasta. Samoihin aikoihin perustettiin asuntosuunnittelun professuuri ja seuraavina vuosikymmeninä yhdyskuntasuunnittelun ja rakennuskonstruktio-opin professuurit.

Vuonna 1989 perustettiin maisema-arkkitehtuurin tutkinto-ohjelma ja professuuri. Niitä seurasi puurakentamisen tutkinto-ohjelman ja professuurin perustaminen vuonna 1995.

2000-luku

Vuonna 2007 opetusviranomaiset päättivät yhdistää Teknillisen korkeakoulun (mukaan lukien arkkitehtuurin laitoksen), Taideteollisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun uudeksi Aalto-yliopistoksi. Yhdistynyt yliopisto, joka erikoistuu monialaiseen koulutukseen, aloitti toimintansa vuonna 2010.

Arkkitehtuurin laitos yhdistyi Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun kanssa 1. tammikuuta 2012 ja muodosti näin uuden Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun.

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu 1.1.2012 alkaen

Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on muotoilun, median, arkkitehtuurin, elokuvan, taidekasvatuksen ja taiteen korkeakoulu. Taideteollisen korkeakoulun ja Insinööritieteiden korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksen muodostama uusi korkeakoulu jatkaa edeltäjiensä luomaa kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua osaamista.

Alumnit

Koko historiansa ajan korkeakoulu ja sen kasvatit ovat toiminnallaan vaikuttaneet suomalaisen kulttuurin ja muotoilun suuntaan ja saavuttaneet työllään kansainvälistä arvostusta. Suomalaisen taiteen, muotoilun ja arkkitehtuurin kärkinimet Alvar Aalto, Juhani Pallasmaa, Eliel Saarinen, Arno Ruusuvuori, Reima Pietilä, Ilmari Tapiovaara, Bertel Gardberg, Mikko Heikkinen, Tapio Wirkkala, Severi Parko, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Birger Kaipiainen, Erik Bruun, Vuokko Numesniemi, Antti Nurmesniemi, Yrjö Kukkapuro, Pentti Sammallahti, Yrjö Wiherheimo, Janna Syvänoja, Kirsti Rantanen, Dora Jung, Rut Bryk, Harri Koskinen, Elina Brotherus, Paola Suhonen, Pirjo Honkasalo ja Riikka Pelo ovat kaikki korkeakoulun kasvatteja.