Rohkeus on toisin tekemistä

07.06.2011

Ensimmäinen askel on tärkein uutta kohti suunnatessa.

Näyttävän uran tehnyt johtaja, kansainväliseen maineeseen noussut yrittäjä ja tunnustettu näyttelijä, Taru From, Ilpo Martikainen ja Antti Luusuanniemi. Kolme menestynyttä ja rohkeaksi todettua suomalaista kokoontui Masters of Arts –tapahtumaan Salmisaari-taloon pohtimaan rohkeuden syvintä olemusta. 

‒ Antiikin kreikkalaisen filosofin Aristoteleen mukaan rohkeus on yksi ihmisen inhimillisistä päähyveistä, avasi tilaisuuden isäntä, teologi Jaakko Heinimäki.

‒ Aristoteleen ajatus oli myös, että hyveissä voi harjaantua, esimerkiksi tekemällä ensin pieniä tekoja ja sitten jatkamalla isompiin.

‒ Ensimmäinen hyppy, ensimmäinen askel on tärkein, sanoo tunnetuissa yrityksissä, muun muassa Fazerilla brand managerina toiminut, viimeksi mainostoimisto Taivaassa ollut, oman yrityksen perustanut Taru From.

...kaino ei saa kaaliakaan

‒ Rohkeus on sitä, että uskoo osaamiseensa, sanoo From.

‒ Tämä yritystoiminta muun työelämän jälkeen on tietysti kaikkien haave, kaikki haluaisivat tehdä jotain tällaista, jotain uutta, ja uusi on toki aina murroskohta. Kun ryhtyy niin pitää uskaltaa, uskoa itseensä, From sanoo.

‒ Suomenkielessä uskominen ja uskaltamisen ovatkin sukulaisia, miettii Jaakko Heinimäki.

‒ Eikä rohkeus ei ole vain pelon vastakohta, on myös uhkarohkeus. Olet kuulemma hypännyt mäkeäkin? Eikö sinun päätäsi pakota ollenkaan, etkö pelkää mitään?

‒ Ja totta kai, mietin tuossa, mitä oikeasti olen tosissaan pelännyt. Ainakin, kun ajettiin Espooseen Länsiväylää myymään tuotetta seitsemännumeroisella summalla, pohdin kauhuissani, että millä minä yleensä saan sanottua että ”tämä sitten maksaa miljoonan…”.

‒ Pitää tehdä jotain uutta, mutta ei tarvitse panikoitua, jos uutta ei heti synny, olen sanonut, että te olette paras tiimi tekemään tämän jos se on tehtävissä

Vastavirtaan kulkija Martikainen

Rohkeus tulee helposti mieleen iisalmelaisen maailmankuulun kaiutinyritys Genelecin yhteydessä.

‒ Genelec sai alkunsa, kun akustiikkaa niin ikään opiskellut ystäväni Yleisradiosta kyseli, osaanko tehdä tarkkailukaiuttimia. Vastaukseksi kysyin, että mitä ne ovat, muistelee Genelecin toimitusjohtaja, Teknillisen korkeakoulun kunniatohtoriksi vuonna 2008 vihitty Ilpo Martikainen.

Martikainen teki päivät töitä TKK:lla ja illat ahersi kotitalonsa Kruunuvuorenkatu 9 kellarissa. Pari viikkoa kesti, että esittelykelpoiset versiot saatiin aikaan ja hyvin urhea siivu suomalaista teollisuushistoriaa.

Rohkea teollisuusmies – hm, olen lähinnä vastavirtaan kulkija, Martikainen pohtii.

‒ Teen asiat, miten ne itse näen, en niin kuin yleinen ajatus kulkee. Kukaan muu ei ollut tällaista tehnyt. Löimme ensin toistakymmentä vuotta päätä seinään, mutta koska meillä oli insinöörin mielestä paras tapa tehdä, se tehtiin. Ja yrittämisessä pitää olla valmis tekemään asiat paremmin kuin muut.

Onko se rohkeutta?

‒ Varmaan se on, tai no, vaatiiko se nyt erityistä rohkeutta, ehkä pikemminkin hyvästä todellisuudentajusta, realisti pitää olla.

- Ihminen pyrkii aina parempaan, ja nykytila ei ole ihanne. Suurin osa ihmisistä ei kuitenkaan siedä epävarmuutta, sillä rohkeushan vaatii kykyä kestää epävarmuutta.

Näyttelijän on oltava rohkea

‒ Näyttämöllä rohkeus on sitä, että uskallan itse päästää irti ja vain tehdä toteaa kolmekymppinen teatteritaiteen maisteri Antti Luusuaniemi.

Hän on ollut mukana monissa vaativissa töissä. Hän on muun muassa näytellyt Kristian Smedsin ohjaamassa Tuntemattomassa sotilaassa Lammiota, sekä nimiroolin Tšehovin Platonovissa.

‒ Näyttämöllä joutuu olemaan rohkea joka kerta. Että ei pyri olemaan uskottava, vaan että antaa ihmisten nähdä itseni sellaisena, kuin on.

Se on hyvin rohkeaa.

Teksti: Eeva Pitkälä
Kuvat: Eeva Karhu

Takaisin