Human Design or Evolution -luentosarja täytti Media Factoryn ja herätti keskustelua tulevaisuuden ihmiskehosta
20.02.2012
"Muutammeko maailmaa meille sopivammaksi vai muutammeko itseämme sopivammaksi maailmaan?" muotoilija Fiona Raby kysyi Aalto Media Factoryn tiloissa pidetyn Human Design or Evolution -luentosarjan yleisöltä.
4-osainen luentosarja, joka keräsi yhdeksän kansainvälistä puhujaa ja sisälsi myös kaksi työpajaa, tutki taiteilijoiden ja muotoilijoiden roolia tulevaisuuden ihmiskehojen suunnittelussa.
- Käytämme muotoilua vaikuttaaksemme mielikuvitukseen. Kyse on vaihtoehtojen tarjoamista ja ajatuksista, joita emme muuten keksisi, Fiona Raby kertoi.
Muotoilijan oma Evidence Dolls -projekti vuodelta 2005, esimerkiksi, sai shoppailijat kohtaamaan geenimanipulaation todellisella "Ostaisinko tämän?" -tyyppisellä tavalla.
- Muotoilu asettaa kysymyksiä ja mahdollistaa osallistumisen. Tämä on erityisen tärkeää tiedekontekstissa, missä monimutkaisia yksityiskohtia on hankalaa nähdä ja ymmärtää. Teknologiat ovat monimutkaisia eivätkä mustavalkoisia. Muotoilun avulla voimme kokea vaikeat valinnat, Raby huomautti.
Raby pitää työtään enemmän strategisena ajatteluna kuin tutkimuksena tai lopulliseen tuotteeseen tähtäävänä prosessina.
Simulaatiosta suvaitsevaisuuteen
Professori Riitta Hari Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakouluun kuuluvasta Aivotutkimusyksiköstä puhui myös simulaatiosta: käsinkirjoitetun kirjeen näkeminen, vaikka teksti olisi toisen kirjoittama, aktivoi katsojan motorisen aivokuoren.
- Ymmärrämme toisiamme koska aivomme eivät ole niin henkilökohtaisia kuin luulemme.
Myös hajutaiteilija ja -muotoilija Sissel Tolaas puhui samaistumisesta luennollaan. Tolaas käyttää hajua työkaluna, joka kantaa tietoa ja luo suvaitsevaisuutta. Hän on esimerkiksi luonut Adidakselle hajulogon tutkimalla uusia ja käytettyjä tennareita.
- Projekteissani on aina kyse informaation lisäämisestä. En ikinä vain lisää hajustetta päälle. Saan asiakkaani ymmärtämään, ettei todellisuutta tarvitse peittää. Sitä voi käyttää hyväksi, Tolaas totesi.
Hakkeroidut ihmiskehot
Luentosarjan viimeinen puhuja oli Stelarc, joka tunnetaan käsivarteensa istutetusta korvaimplantista. Tämä kolmas korva yhdistetään aikanaan wlan-verkkoon, jotta ihmiset voivat kuunnella taiteilijaa, missä hän ikinä sattuu olemaankin.
- Ihmisistä on tulossa enenevässä määrin verkon yli toimivia portaaleja toisille ihmisille. Tämä avaa mahdollisuuksia, mutta tietenkin, tietoverkkoon yhdistetty keho voi myös olla hakkeroitu keho.
Taiteilijan mukaan esimerkiksi hyvin pieniä esineitä voidaan pian sisällyttää kehoihimme etsimään kasvaimia. Nanokokoiset sensorit ja koneet voivat pian asuttaa kehomme.
- Meillä ei toistaiseksi ole riittävää sisäistä järjestelmää. Kehomme ovat mikro-organismien infektoimia ja kuolemme, jos emme hengitä muutamaan minuuttiin. Miten tulemme suunnittelemaan tulevaisuuden kehoja? Vai tulemmeko hyväksymään tämän erittäin riittämättömän kehon?
Lisätietoa osoitteessa http://humandesign.mlog.taik.fi/
Teksti: Vuokko Aro