Kelluva ekokaupunki yhdistää vihreän rakentamisen ja suomalaisen meriteollisuusosaamisen
29.02.2012
Suomalaisesta telakkateollisuudesta saattaa tulevaisuudessa tulla ekologisten kaupunkien asiantuntija.
– Floating EcoCity -konsepti eli FEC on vaihtoehto täyttömaasaarille, joita tehdään imuruoppaamalla, kertoo Aalto-yliopistossa mm. ympäristöhistoriaa luennoinut arkkitehti Aaro Söderlund.
Imuruopattuja saaria on rakennettu maapulan takia erityisesti Aasiassa. Tekniikka on ongelmallinen, sillä imuruopatut saaret osoittavat merkkejä hiipumisesta ja maanjäristysherkkyydestä. Merenpohjaakin kuolee.
Söderlund kertoo esitelleensä uutta FEC-konseptia hiljattain Singaporessa, missä imuruoppausta ei voida jatkaa loputtomiin. Pieni mutta tiheään asuttu maa onkin jo alustavasti osoittanut kohteet sekä koerakennuskohteelle että täysimittaiselle ekokaupungille.
– Myös risteilyalukset ovat kelluvia ekoyhdyskuntia.
FEC myös käyttää telakkateollisuudesta tuttuja materiaaleja ja työtapoja. Suomi toimii globaalin konseptin vetäjänä, sillä maassa on valmistettu maailman kymmenestä viimeisimmästä suuresta risteilyaluksesta seitsemän.
Aalto-yliopisto R&D-roolissa
Ekokaupunki on rakennettava kuin laiva. Esimerkiksi painopistemäärittelyjä on tehtävä. Söderlund kertookin esitelleensä konseptia Aalto-yliopiston Sovelletun mekaniikan laitoksella. Jos hanke etenee, laitoksen laivateollisessa laboratoriossa voitaisiin tehdä pienoismallitestaus, joka varmistaisi rakennelman kellumisen myös poikkeusoloissa.
– Singaporessa kulkee kolmen metrin vuorovesi. Ekokaupunki saattaisi saada tästä irti enemmän energiaa kuin ehtisi itse käyttää. Myös tämän selvittäminen kuuluisi laivateollisen tutkimuksen piiriin.
Ekokaupunki on rakenteeltaan ns. hajautetun modulaarinen. Tutkittavaa voisi siis helposti lohkaista myös arkkitehtuurin laitokselle.
Energiatehokkuus merestä
Vuoroveden ja merivirtaenergian lisäksi FEC voisi ottaa talteen aaltoenergiaa. Myös lämmin pintavesi ja viileä syvänkövesi voitaisiin käyttää hyväksi. Näin vähennettäisiin sisälämpötilan säätöön kuluvaa energiankulutusta.
– Kelluva FEC suojaa maanjäristyksiltä, tsunameilta ja tulvilta, sillä tehokkaan energiantuotannon lisäksi meri tarjoaa nestejousituksen. Kelluva saari ei jäisi tsunamin alle vaan nousisi sen päälle.
Miltä kelluva ekokaupunki sitten näyttää? Konsepti koostuu kuudesta halkaisijaltaan 65-metrisestä kasuunista, jotka kannattavat 250-metristä korttelitasannetta. Reunustavia 18-kerroksisia asuintaloja peittää ns. megateltta, joka suojaa asukkaita äärimmäisiltä sääilmiöiltä kuten kylmyydeltä, kuumuudelta, kuivuudelta, kosteudelta, taifuuneilta, monsuuneilta, ja jopa happo- ja hiekkasateilta sekä ilmansaasteilta.
Teltan alla sijaitsee biosfääri, jossa rakennusten vihreät katot, ulkoseinät, parvekkeet ja terassit sekä keskuspuisto puhdistavat ilmaa ja vettä sekä biojätettä. FEC on mahdollisimman omavarainen sekä puhtaan energian, ruuan ja ilman että kasvullisen maan tuotannon suhteen.
Tarve nousee merenpinnan noustessa
Aasian kasvukeskuksissa kelluville kaupungeille on kysyntää jo nyt. Tulevaisuudessa etenkin suurten jokisuiden teollistuneet ja tiheästi asutetut matalat rannikot ympäri maailman tulevat olemaan pulassa: niiden maaperä painuu pohjaveden liikapumppauksen seurauksena samaan aikaan kun merenpinta nousee ilmastonmuutoksen takia.
Ilmastopakolaisuudesta voikin tulla maailmanlaajuinen ongelma. Jos merenpinta nousee ennustetut kaksi metriä vuoteen 2100 mennessä, uhan alle joutuu 500 miljoonaa ihmistä ja kaikkein parhaita asuin-, teollisuus- ja viljelymaita ympäri maailman.
– Onkin syntymässä toisenlainen maailma, joka vaatii uudenlaista rakentamista, Söderlund toteaa.
Kelluvan ratkaisun hinnaksi on arvioitu n. 60% vastaavan täyttömaasaaren kuluista. Lupaavista ominaisuuksistaan huolimatta FEC:n tulevaisuus on vielä vaakalaudalla, ja päätös ensimmäisen koerakennuksen toteuttamisesta on nyt singaporelaisten käsissä. Konseptin kehittäjät elävät jännittäviä hetkiä.
Teksti: Vuokko Aro