Lapset saavat harvoin tukea internetin palveluntarjoajilta
11.07.2012
Verkkovalvonnan työkalut eivät ole toimivia. Vain reilu kymmenesosa lapsista, jotka ovat törmänneet internetissä järkyttäviin tai vaivaamaan jääneisiin sisältöihin, ovat ilmoittaneet asiasta palveluntarjoajalle verkon omien ilmoitustyökalujen avulla. Verkkopalveluiden tuottajien ja tarjoajien pitäisi siis panostaa asiaan selvästi nykyistä enemmän.
Tämä on yksi kansainvälisen EU Kids Online -projektin uuden Towards a better internet for children -raportin keskeisistä tutkimustuloksista.
Suomesta projektissa ovat mukana professori Reijo Kupiainen Aalto-yliopistosta, professori Sirkku Kotilainen ja tutkijatohtori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta sekä erikoistutkija Annikka Suoninen Nuorisotutkimusverkostosta ja Jyväskylän yliopistosta.
Internetin palveluntarjoajat ja sisältöteollisuus esittelevät keskiviikkona 11. heinäkuuta Euroopan komission järjestämässä kokouksessa toimiaan, joiden tavoitteena on suojata lapsia verkon haitallisilta sisällöiltä.
Tutkijat useista eri Euroopan maista suosittelevat uudessa raportissaan, että internetin toimijat kiinnittäisivät enemmän huomiota helppokäyttöisten raportointityökalujen kehittämiseen. Tutkijoiden mielipide perustuu lasten verkkokäyttäytymisen ja teollisuuden strategioiden ja toimintatapojen vertailuun.
Lapset itse kertoivat olevansa varsin tyytymättömiä palveluntarjoajilta saamaansa apuun ongelmatilanteissa.
Kaksi kolmasosaa ongelmista palveluntarjoajille raportoineista lapsista kertoi saaneensa apua, kun kolmasosa kertoi, että ilmoituksen tekemisestä ei ollut hyötyä. Yleisemmin apua oli saatu, jos ongelmat olivat aiheutuneet seksuaalisesta sisällöstä, mutta harvemmin jos kysymyksessä olivat lapseen suoraan kohdistunut seksuaalinen häirintä tai kiusaaminen. Verkkovalvonnan raportointityökalut pitäisi tehdä helpommin saavutettaviksi ja helppokäyttöisemmiksi.
Epätoivottavia käyttäytymismalleja levittävät nettisivut ovat nettikiusaamista yleisempi riski
Raportti paljastaa myös, että joka viides lapsi tai nuori on kohdannut mahdollisesti vaarallisia verkkosisältöjä, kuten syömishäiriöihin yllyttäviä tai johonkin kansanryhmään kohdistuvaa vihapuhetta sisältäviä verkkosivuja.
Internetin käyttöön liittyvistä haitoista puhuttaessa keskitytään usein vain seksuaalisiin sisältöihin tai nettikiusaamiseen ja sivuutetaan monet muut haitalliset verkkosisällöt.
– Kuitenkin esimerkiksi syömishäiriöihin kannustaviin tai johonkin kansanryhmään kohdistuvaa vihapuhetta sisältäviin nettisisältöihin törmääminen on yleisempää kuin nettikiusaamisen uhriksi joutuminen tai verkon seksuaalisista kuvista järkyttyminen, toteavat Suomen tutkimusryhmää johtava professori Reijo Kupiainen Aalto-yliopistosta ja erikoistutkija Annikka Suoninen Nuorisotutkimusverkostosta.
– Olisikin tärkeää miettiä, oliko vain sattumaa, että vihapuheisiin törmääminen oli vuonna 2010 – vuosi ennen Breivikin joukkomurhia – kerätyn aineiston mukaan Euroopassa selvästi yleisintä Norjassa, jossa puolet vanhimmista vastaajista oli törmännyt vihakirjoitteluun, jatkavat Kupiainen ja Suoninen.
Vanhemmat ovat huolestuneempia internetin riskeistä kuin seksistä tai huumeista
9–16-vuotiaiden lasten vanhemmilta kysyttiin viittä tärkeintä lastaan koskevaa huolenaihetta. Yleisimmin vanhemmat olivat huolissaan lapsen koulumenestyksestä, liikenneonnettomuuteen joutumisesta, kiusatuksi tulemisesta ja lapsen joutumisesta rikoksen uhriksi.
Verkkoriskit – yhteydenotot tuntemattomilta ja sopimattomat verkkosisällöt – sijoittuvat neljänneksi ja viidenneksi yhdeksän huolenaiheen joukossa ja joka kolmas vanhemmista kertoi olevansa hyvin huolissaan näistä riskeistä. Harvemmat vanhemmat olivat huolissaan lapsensa alkoholin tai huumeiden käytöstä, seksin harjoittamisesta tai siitä, että lapsi joutuu tekemisiin poliisin kanssa.
Vanhempien tärkeää opastaa lapsiaan internetin käytössä
Vanhempien aktiivinen opastus − kuten internetin käyttäminen yhdessä tai tarjoutuminen auttamaan aina tarvittaessa − vähentää kaiken ikäisten lasten ja nuorten altistumista internetin riskisisällöille. Erityisesti 9–12-vuotiaiden kohdalla vanhempien opastus ja harvemmin kohdatut ongelmatilanteet olivat selvästi yhteydessä toisiinsa ilman, että lapsen myönteiset käyttökokemukset olisivat vähentyneet.
Lisätietoja:
Professori Reijo Kupiainen
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu
puh. 044 0902190
reijo.kupiainen [at] aalto [dot] fi
www.eukidsonline.net
Raportti on kokonaisuudessaan luettavissa verkossa. Sonia Livingstone, Kjartan Ólafsson, Brian O’Neill, Verónica Donoso: Towards a better internet for children? (pdf)
Raportin muita tuloksia:
– 14 prosenttia 9–16-vuotiaista oli nähnyt seksuaalisia sisältöjä verkossa. Kaikista eurooppalaisista 11–16-vuotiaista 8 prosenttia oli nähnyt sukupuolielinten kuvia tai ihmisiä harrastamassa seksiä ja 2 prosenttia oli nähnyt väkivaltaista seksiä. 32 prosenttia kaikista seksuaalisia kuvia tai videoita nähneistä 9–16-vuotiaista kertoi kuvien järkyttäneen tai jääneen vaivaamaan heitä. Suomessa seksuaalisten sisältöjen näkeminen oli yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta suomalaislapset eivät järkyttyneet näkemästään yhtä usein: suomalaisvastaajista 23 prosenttia oli nähnyt seksuaalisia sisältöjä ja kuvat olivat jääneet vaivaamaan 19 prosenttia kuvia nähneistä (4 prosenttia kaikista).
– Niistä 11–16-vuotiaista, joita seksuaaliset kuvat olivat häirinneet, 26 prosenttia toivoi ongelman menevän pois itsestään, 22 prosenttia yritti korjata itse ongelman, 19 prosenttia poisti häiritsevät viestit ja 15 prosenttia teki eston, jottei enää vastaanottaisi viestejä samasta lähteestä. Vain 13 prosenttia ilmoitti asiasta verkkovalvojalle tai internetin palveluntarjoajalle, mutta näin toimineista useimmat kokivat yhteydenotosta olleen apua. Suomen yli tuhannesta vastaajasta vain 45 kertoi häiriintyneensä netin seksuaalisista kuvista ja heistä 5 oli tehnyt ilmoituksen asiasta. Suomessa kaikki ilmoituksen tehneet kokivat yhteydenoton auttaneen.
– 21 prosenttia 11–16-vuotiaista oli kohdannut mahdollisesti vahingollista toisten internetkäyttäjien verkkoon lisäämää aineistoa kuten vihasivuja (12 prosenttia), syömishäiriöihin kannustavia sivuja (10 prosenttia kaikista ja 19 prosenttia 14–16-vuotiaista tytöistä) ja itsensä fyysiseen vahingoittamiseen kannustavia sivuja (7 prosenttia).
– Ne, jotka ovat taitavampia digitaalisen median käyttäjiä, kohtaavat todennäköisemmin tällaisia muiden käyttäjien verkkoon lisäämiä aineistoja.
Tietoja raportista ja tutkimuksesta:
– EU Kids Online -projekti pyrkii lisäämään tietoisuutta eurooppalaisten lasten ja nuorten internetin käytöstä, internetin riskeistä ja turvallisuudesta ja tätä kautta edistämään lapsille turvallisempaa verkkoympäristöä. Projektia rahoittaa Euroopan komission Safer Internet -ohjelma (SI-2010-TN-4201001).
– EU Kids Online -tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisilla kotona tehdyillä haastatteluilla. Haastatteluihin osallistui 25 000 9–16-vuotiasta lasta ja nuorta vanhempineen 25 Euroopan maassa. Arkaluontoisten kysymysten kohdalla vastaukset kerättiin kyselylomakkeella. Tutkimuksessa käytettiin ositettua satunnaisotantaa.
– Tutkimuksessa mukana olivat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Liettua, Norja, Puola, Portugali, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekki, Turkki, Unkari ja Viro. Projektissa on lisäksi mukana tutkijoita Islannista, Kroatiasta, Latviasta, Luxemburgista, Maltalta, Slovakiasta, Sveitsistä ja Venäjältä.
– Lisää tutkimustuloksia löytyy raportista Livingstone, S., Haddon, L., Görzig, A., ja Ólafsson, K. (2011) Risks and safety on the internet: The perspective of European children. Full findings. LSE, London: EU Kids Online. Muita raportteja ja tarkempia tietoja kyselyn toteuttamisesta.