Moninainen vanhuus edellyttää moninaista taidekäsitystä
25.09.2012
Miten vanhuus näyttäytyy taiteessa? Entä taide vanhuudessa? Taidekasvattaja Tiina Pusa tutkii Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tarkastettavassa väitöskirjassaan taiteen ja vanhuuden välisiä merkityssuhteita taideteosten ja haastatteluaineistojen läpi.
– Tutkimukseni perusolettamus on, että taide ja vanhuus tapahtuvat jokaiselle yksilöllisesti, omalla tavallaan. Siksi tarvitsemme ”kohdallisuuden” teoriaa, emmekä yksilöön palautumatonta yleistettyä teoriaa, Tiina Pusa kertoo.
Tutkimuksen aineisto koostui kuuden eläkkeelle jääneen henkilön haastatteluista sekä Matti Ijäksen, Jaana Partasen ja Katja Tukiaisen vanhuutta käsittelevistä taideteoksista. Osa-aineistoja tarkastellaan sekä erikseen että yhdessä aineistojen välisenä vuoropuheluna. Tutkimus kiinnittyy fenomenologiapohjaiseen taidekasvatuksen perinteeseen.
Taidekasvattaja poistaa esteitä taiteen tekemiseltä
Pusan haastattelemat ikäihmiset liittivät taiteeseen hyvin erilaisia merkityksiä. Taide tarjoaa vanhusten mielestä mahdollisuuden nähdyksi tulemiselle, vuorovaikutukselle ja yhteiskunnassa vaikuttamiselle. Taidetta kuvattiin myös terapeuttiseksi ihmisenä kasvamisen mahdollisuudeksi.
– Sen sijaan haastateltavien puheesta puuttui lähes kokonaan muistelun ja kuolemaa kohti olemisen diskurssit, joiden valossa vanhuus julkisessa keskustelussa usein esitetään, Pusa huomauttaa.
Taideteokset puolestaan toivat esiin moninaisen vanhuuden, joka edellyttää taidekasvatuksen lähtökohdaksi moninaista käsitystä taiteesta. Siinä yksilön tarpeet ja taustat huomioidaan tilannesidonnaisesti.
– Taiteen luoma mahdollisuus osallisuuteen on vahvimmillaan taidetta tehdessä. Sen takia on tärkeää tehdä kaikenlaisille ja kaiken ikäisille ihmisille mahdolliseksi taiteen tekeminen ja vastaanottaminen. Taidekasvattajan ei pidä määritellä yksilöiden puolesta mitä tehdään tai miten tehdään, vaan poistaa esteitä taiteen tekemiseltä, Pusa selventää.
Pusan väitöstutkimus haastaa pohtimaan taidekasvatukselle asetettavia tavoitteita ja niiden rajoittavaa vaikutusta. Se tarjoaa taidekasvatuksen tutkimukselle ja käytännön taidekasvatustyölle lähestymistapaa, jossa taidekäsitys tai taiteen lähestymistapa ei ole rajoitettu.
Tutkimus on myös taidekasvatuksen näkökulmasta esitetty puheenvuoro ikääntymiskeskusteluun ottaen kantaa muun muassa ikäsegmentoituneeseen koulutus- ja palvelujärjestelmään.
Väitöstilaisuus
Tiina Pusa on valmistunut taiteen maisteriksi taidekasvatuksen alalta Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1997. Hän on työskennellyt valmistumisensa jälkeen opettajan tehtävissä eri oppilaitoksissa. Tällä hetkellä hän toimii sosiaalialan lehtorina Laurea-ammattikorkeakoulussa.
Tiina Pusan väitöskirja Harmaa taide tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 5.10.2012 kello 12, Mediakeskus Lume, Sampo-sali, Hämeentie 135 C, Helsinki.
Vastaväittäjänä toimii yliopistonlehtori, KT Eila Lindfors Tampereen yliopistosta.
Väitöskirja on ilmestynyt syyskuussa 2012 Aalto-yliopiston väitöskirjasarjassa. Tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks [at] aalto [dot] fi, p. 050 597 5802.
Lisätietoja:
Tiina Pusa
puh. 040 960 9557
tiina.pusa [at] aalto [dot] fi
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu