Suomalaisesta puusta samppanjaa Design meets cellulose -projektissa
27.09.2012
Kuinka suomalainen puutuote voisi olla maailmalla samanlainen luksustuote kuin ranskalainen samppanja? Kysymystä pohdittiin Desing meets cellulose -projektissa, jonka yhtenä teemana oli ideoida brändi suomalaisille puutuotteille.
Projekti oli kesätyö kolmelle Kemian tekniikan korkeakoulun ja kolmelle Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijalle. Kesän aikana he visioivat, millaisia innovaatioita selluloosan ja muotoilun yhdistäminen tulevaisuudessa voisi tuottaa.
Ideat olivat rohkeita ja luovia.
”Luxury Cellulose Finland”
Opiskelijat kehittivät suomalaiselle selluloosalle konkreettisen tuotemerkin – Luxury Cellulose Finland- eli LCF-brändin. Se on tulevaisuudenvisio suomalaisen selluloosan markkinoimisesta maailmalla.
̶ Paperi- ja selluteollisuudessa tuotetaan lähinnä kasvottomia bulkkituotteita. Esimerkiksi kopiopapeririisissä voisi lukea vaikka, että paperi on peräisin Kajaanin metsistä, jolloin siinä olisi tiettyä kansallisromantiikkaa, havainnollistaa projektiin osallistunut, hiljattain diplomi-insinööriksi valmistunut Andreas Lindberg.
̶ Suomalaista metsäteollisuutta pitäisi osata brändätä, koska se on jäänyt kilpailussa jälkeen. Projektissa ideoitiin, miten imagoa voisi nostaa ja millaisiin asioihin resursseja kannattaa laittaa, toteaa projektin koordinaattori Jaakko Paloheimo puunjalostustekniikan laitokselta.
Vanhat vaatteet uusiksi 3D-tulostimella
Projektissa pohdittiin myös puupohjaisten tuotteiden kierrätystä. Syntyi 3d-tulostamiseen liittyvä idea – the Fiberizer.
̶ Se on visio laitteesta, joka jauhaa puupohjaiset kuidut massaksi ja 3d-tulostaa niistä uuden muodon. Sen sijaan, että esimerkiksi vanhat vaatteet menisivät kaatopaikalle, niistä voisi tulostaa uusia vaatteita tai vaikka huonekaluja, Lindberg sanoo.
Insinöörin ja muotoilijan maailmat yhteen
Desing meets cellulose -projektin keskeisenä teemana oli miettiä, millaista yhteistyötä Kemian tekniikan korkeakoulu ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu voisivat vuonna 2020 tehdä. Opiskelijat tuottivat CHEMARTS 2020 -esitteen, jossa ideoidaan kuinka korkeakoulut voisivat yhdistää vahvuutensa ja millaisia olisivat esimerkiksi potentiaaliset yhteiset kurssit.
Jaakko Paloheimon mukaan muotoilijoiden ja insinöörien opinnoissa on jo nyt paljon yhteisiä teemoja.
̶ Esimerkiksi kuiduista, ekologisuudesta ja tuotteiden elinkaaresta puhuvat sekä insinöörit että muotoilijat. Tällä projektilla halutaan aloittaa pitkäjaksoinen yhteistyö korkeakoulujen välille, Paloheimo kertoo.
Andreas Lindberg kertoo huomanneensa kesän aikana, miten erilaiset työskentely- ja ajattelutavat insinööreillä ja muotoilijoilla on. Kahden maailman kohtaaminen vapautti luovuuden.
̶ Huomasin itsessäni hyvin pinttyneen insinöörimaailmankuvan, mutta oman mielen fakkiutuneista työskentelytavoista pitääkin päästä eroon.
Design meets cellulose -kesätyöprojektissa työskentelivät puujalostustekniikan, tekstiilisuunnittelun ja teollisen muotoilun opiskelijat: Marjaana Tanttu, Teresa Heiniö, Marianne Huotari, Kristiina Kellokoski, Andreas Lindberg ja Kaushik Sriraman. Projektista vastasivat professorit Pirjo Kääriäinen ja Tapani Vuorinen. Projektikoordinaattorina toimi Jaakko Paloheimo.
Lisätietoja:
Jaakko Paloheimo
jaakko.paloheimo [at] aalto [dot] fi
050 344 2386
Opiskelijoiden tuottama esite: "Collaboration booklet.pdf" (pdf)
Katso myös projektin opiskelijoiden tekemä video "The World of Cellulose".