Sadan taiteen tohtorin merkkipaalu rikki Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa
12.10.2012
Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu järjesti 10. lokakuuta seminaarin, jolla juhlistettiin sataa Suomessa väitellyttä taiteen tohtoria.
Mediakeskus Lumeessa järjestetyssä juhlaseminaarissa puhuttiin taiteen tohtoreiden näkemyksistä suomalaisesta ja kansainvälisestä työelämästä.
Tilaisuuden avasi korkeakoulun dekaani Helena Hyvönen, joka muistutti Suomen hyvästä asemasta taideopetuksen kentällä.
- Suomi on edelleen ainoita taidekouluja, joissa opetus on yliopistotasoista. Meidän edelläkävijyytemme on toiminut koulutusmallina, jota on hyödynnetty monissa ulkomaissa yliopistoissa.
- Maassamme on jo vahva traditio luovien alojen korkeakoulutuksesta, mutta osataanko koulutettuja hyödyntää yhteiskunnassamme? Näillä huippuosaajilla olisi paljon annettavaa yrityksille ja yhteiskunnalle, jatkoi Helena Hyvönen.
Sadas ja ensimmäinen taiteen tohtori
Suomen sadas taiteen tohtori, Kirsikka Vaajakallio, väitteli elokuussa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta. Ensimmäinen vuonna 1991 Taideteollisesta korkeakoulusta väitellyt tohtori on korkeakoulun Tutkimusinstituutin johtaja Päivi Hovi-Wasastjerna.
Päivi Hovi-Wasastjerna loi katsauksen tohtorikoulutuksen historiaan ja iloitsi tohtorikoulutettavien määrän huimasta noususta.
- Tohtorikoulutettavien määrä on noussut huimasti. Tänä vuonna valmistuu saman verran tohtoreita kuin 90-luvulla yhteensä. Vaajakallion elokuun väitöksen jälkeen on väitellyt jo kolme tohtoria.
Hän nosti puheessaan esille erityisesti sen miten nykyään muuttuneet työelämävalmiudet vaikuttavat tohtorikoulutukseen.
- Työelämän valmiuksien hallinta tullut keskiöön, tohtorikoulutuksessa mietitään sitä mitä valmiuksia oikeasti tarvitaan, miten ne sisällytetään koulutukseen. Vaatimukset työelämässä ovat muuttuneet valtavasti tohtorikoulutuksen alkuajoista, sanoi Hovi-Wasastjerna.
Sadas taiteen tohtori Kirsikka Vaajakallio puhui rajoja ylittävän toiminnan merkityksestä.
- Aalto-yliopiston kasvattina olen oppinut huomaamaan miten merkittävää rajoja ylittävä yhteistyö on. On ollut myös tärkeää ymmärtää, että muotoilijan ja tutkijan roolit tukevat toisiaan – eivät sulje pois toisiaan.
Paneelikeskustelussa tarkasteltiin tohtorien työllistymistä
Juhlaseminaarissa kuultiin korkeakoulusta valmistuneiden taiteen tohtoreiden näkemyksiä suomalaisesta ja kansainvälisestä työelämästä. Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi arkkitehtuurin laitoksen johtaja Antti Ahlava (TaT) ja oman näkökulmansa antoivat tutkimuspäällikkö Esko Kurvinen Elisa Oyj:ltä, Kärt Summatavet Viron taideakatemiasta, tuottaja-toimitusjohtaja Riina Hyytiä Dionysos Filmsista, Design Evaluation -ryhmän johtaja Heli Rantavuo Nokia Designilta Lontoosta sekä kuvaamataidonopettaja Sirkka Laitinen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta.
Keskustelussa kuten myös alkupuheenvuoroissa nousi esiin tohtorien työllistyminen enimmäkseen tutkimus- ja opetustehtäviin. Aalto-yliopisto ja monet ammattikorkeakoulut ovat työllistäneet valmistuneista tohtoreista lähes kaksi kolmasosaa, mutta yrityksiin päätyy taiteen tohtoreita huolestuttavan vähän. Panelistit keskustelivat siitä mitä annettavaa tohtoreilla olisi yrityksille ja yhteiskunnalle ja mitä yrityksillä olisi annettavaa tohtoreille.
Videotervehdyksen Loughborough’n yliopistosta Englannista lähettänyt Nithikul Nimkulrat sekä Riina Hyytiä korostivat tohtorikoulutuksen kehittämää ajatustapaa.
- Tohtorikoulutuksen myötä ihmiselle muodostuu kyky lukea tärkeitä asioita, koulutuksen saanut pystyy nopeasti omaksumaan isoja asioita, ja tästä on hyötyä työelämässä niin työntekijälle kuin työnantajallekin, pohtivat molemmat sekä Hyytiä että Nimkulrat.
Kansainvälisesti ja kansallisesti tohtorikoulutus tulee olemaan ehtona tietyn tason tehtäviin.
- Tohtorikoulutus on laadun tae. Suomalaisen koulutuksen laatu on huomattu myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Tohtorit ovat samalla asiantuntijoita että tekijöitä, muotoili Heli Rantavuo.