Muotoilu saa kotona arkisia merkityksiä
29.01.2013
Kuluttajat eivät välttämättä arvosta tuotteissa samoja ominaisuuksia kuin muotoilun ammattilaiset. Muotoilu saa kotona hyvin arkisia ja yksityisiä merkityksiä, jotka eivät aina vastaa ammatillisia hyvän muotoilun kriteerejä.
– Tyypillisiä onnistuneen tuotteen piirteitä ovat muotoilijoiden keskuudessa muun muassa arvostettu brändi, tuotteen käytettävyys, toimintavarmuus ja esteettisyys. Näitä korostetaan paljon esimerkiksi sisustuslehdissä. Muotoilun merkitys kuitenkin muuttuu, kun tuote siirtyy kaupasta kotiin, sanoo taiteen maisteri Heidi Paavilainen.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa tarkastettavassa väitöskirjassaan Paavilainen osoittaa, että muotoilun tulee sopia kuluttajien arjen ja kodin käytäntöihin, jotta he ottavat tuotteen omakseen.
– Muotoilu ei ole pääosassa, kun ihmiset ottavat tuotteita omakseen. Tuotteen kotiutumisen kannalta tärkeimpiä ominaisuuksia ei voi muotoilla, kuten sen kykyä kutkuttaa asukkaiden huumorintajua, Paavilainen kertoo.
Muotoilulla monimuotoisempaa asumista
Muotoillun tuotteen arvo määrittyy käyttäjän asumisen tavoista. Kotona saatetaan arvostaa esimerkiksi rikkinäisiä ja rumia, huonosti toimivia ja omituisia esineitä, jos ne ovat osa arjen sujuvuutta. Joskus käyttäjät eivät edes kiinnitä muotoiluun mitään huomiota.
– Kodin arjessa muotoilu ei kytkeydy niinkään sisustamiseen vaan asumiseen: muotoilun avulla asumisesta tehdään monimuotoisempaa. Useimmiten muotoilu tuo iloa, mutta hyvä tuote voi myös olla huomaamaton. Tärkeää on, että tuote lisää sujuvuutta. Sellaiset esineet, jotka eivät istu asumisen käytäntöihin, muuttuvat arvottomaksi roinaksi, Paavilainen kuvailee.
Muotoilun saama merkitys perustuu siihen, miten asuminen mielletään. Paavilainen esittää tutkimuksessaan kolme erilaista tapaa nähdä asuminen. Koti voi olla paikka, jossa huolehditaan fyysisestä voinnista, vahvistetaan sosiaalisia suhteita tai huolehditaan henkisestä virkistymisestä. Näistä lähtökohdista käsin asukkaat uudistavat kotiaan vastaamaan omia tarpeitaan ja mieltymyksiään sekä ottavat tuotteita osaksi arkeaan.
Väitöstutkimustaan varten Paavilainen valokuvasi 17 kotia pääkaupunkiseudulta vuosina 2004–2007 sekä haastatteli niiden asukkaita. Kotitalouksista noin puolet oli muotoilijaperheitä. Paavilainen analysoi aineistoaan symbolisen interaktionismin ja kodin moraalitalouden näkökulmista.
– Tutkimukseni tarkoituksena ei ole esittää kaavaa, jonka avulla voisi suunnitella onnistuneesti kotiutuvan tuotteen. Sen sijaan se osoittaa, että kodin tutkiminen on tärkeää, jotta muotoilua ymmärretään entistä paremmin käyttäjän näkökulmasta, Paavilainen kiteyttää.
Väitöstilaisuus
Heidi Paavilainen valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2002. Valmistumisensa jälkeen hän siirtyi korkeakoulun jatko-opiskelijaksi. Tällä hetkellä Paavilainen työskentelee lehtorina Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun muotoilun laitoksella. Hän opettaa muotoilun tutkimusta, kulttuurisosiologiaa ja trendien ennakointia.
Väitöskirja ”Dwelling with Design” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 8.2.2013 klo 12, luentosali 822, Hämeentie 135 C. Vastaväittäjänä toimii dosentti Turo-Kimmo Lehtonen Helsingin yliopistosta. Väitöskirja on ilmestynyt tammikuussa 2013 Aalto-yliopiston väitöskirjasarjassa. Tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks [at] aalto [dot] fi, puh. 050 313 70 86.
Lisätietoja:
Heidi Paavilainen
puh. 040 584 6067
heidi.paavilainen [at] aalto [dot] fi