Ulos lelukaapista – aikuiset leikkijät!
04.06.2013
Leikki nähdään usein erityisesti lapselle luontaisena toimintana. Lapsen odotetaan leikkivän, koska hän on lapsi. Ja leikkiin kuuluu lelu. Leluja ostetaan lapsille lahjaksi, opetukseksi, seuralaisiksi, huvitukseksi. Lelut ympäröivät ja seuraavat lasta koko leikkivän lapsuuden. Aikanaanhan me kaikki niistä luovuimme, kun tulimme aikuisiksi. Vai luovuimmeko?
Aikuisten leluleikki on taiteen maisteri Katriina Heljakan mukaan jotain, jota on olemassa, mutta jota ei aina tunnisteta eikä siitä oikeastaan erityisesti vielä puhuta. Hänen mukaansa on kuitenkin selvää, että monet tämän hetken aikuiset leikkivät eri tavoin ja ostavat itselleen leluja leikkiäkseen niillä. Heljakka tutki aikuisten leluleikkiä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun tekemässään väitöskirjassa.
− Väitöstutkimukseni tarkoituksena on kasvattaa ymmärrystä aikuisen leluleikin monia ulottuvuuksia kohtaan, Heljakka kertoo. Hän haluaa ”kutsua arastelevat aikuiset lelukaapista ulos” ja samalla virittää keskustelua aikuisista tulevaisuuden lelusuunnittelun ja -tutkimuksen yleisönä.
Rakentaessaan näkymiä aikuisten ja lelujen väliseen vuorovaikutukseen ja toiminnallisuuteen Heljakka hyödyntää monia eri tutkimusaloja. Näitä ovat muun muassa kirjallisuus, kulttuurihistoria, sosiologia, antropologia, visuaalisen kulttuurin ja muotoilun tutkimus sekä leikin teoria.
Väitöstyössä tarkastellaan niin ikään monenlaisia visuaalisia, materiaalisia, digitaalisia ja populaarikulttuurisia sekä leluteollisuuteen liittyviä aineistoja, joiden avulla jäljitetään leikin ja lelun olemusta. Väitöskirjassa on esitelty suuri määrä eri alojen tutkijoiden näkemyksiä leluista sekä esineinä että leikin työkaluina. Heljakka vertaa tutkimuksessa lelujen kulttuurihistoriaa ja aiempaa leluleikkiin suuntautuvaa leikintutkimusta nykyleluilla tapahtuviin aikuisen leikin muotoihin.
Saadakseen selville miten nykyajan massatuotetuilla leluesineillä leikitään, miten aikuiset lähestyvät ja luovat suhteita leluihin ja mitä lelusuunnittelijat voisivat oppia tästä, Heljakka haastatteli suunnittelijoita, taiteilijoita ja myös ihan vain leluilla leikkiväksi aikuiseksi tunnustautuvia, joihin hän lukeutuu itsensäkin.
− Tutkimukseni mukaan leikkijät määrittävät itse käyttötapansa leluille. Näin ollen leikkijä ratkaisee viime kädessä muotoilijan onnistumisen leikillisen potentiaalin suunnittelijana, Heljakka toteaa.
Haastattelututkimuksensa alueen Heljakka rajasi koskemaan leluja, joille yhteistä on kasvot: nuket, pehmolelut sekä erilaiset ihmistä tai mielikuvituksellisia olentoja muistuttavat hahmot. Tutkimuksessa tunnistettiin neljä aikuisen leluleikkijän tyyppiä: lelujen keräilijä, leluleikkivä taiteilija, leikkivä suunnittelija sekä tuottelias ja luova ’arjen leluleikkijä’ (toy collector, artist toying, designer at play, the productive and creative dis-player).
Haastatteluissa kävi ilmi, että tutkimuksessa käsitellyillä aikuisten leikkijöiden leluilla on oma leikkiin kuuluva tehtävänsä, ne toimivat paitsi muistisäilöinä, myös itse leikkiä tuottavina esineinä. Lelut kannustavat aikuisia luovaan ja vuorovaikutteiseen, niin kotiympäristössä, sosiaalisessa mediassa kuin taiteessakin tapahtuvaan leikkiin.
− Muotoilijoilla on merkittävä tehtävä kaiken ikäisille suunnattujen leikillisten elämysten ja lelujen suunnittelijoina. Toivon väitöstutkimukseni aloittavan keskustelun aikuisista mahdollisena – ja aiempaa tunnustetumpana – yleisönä tulevaisuuden lelusuunnittelulle ja -tutkimukselle, hän toteaa.
Katriina Heljakka valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta visuaalisen kulttuurin koulutusohjelmasta vuonna 2007. Hän on työskennellyt lautapelisuunnittelijana, taidekriitikkona ja vapaana kirjoittajana. Tällä hetkellä hän työskentelee leluteollisuuden tutkijana ja asiantuntijana organisaatioissa kuten Women in Toys (WIT) ja ITRA (International Toy Research Association).
Taiteen maisteri Katriina Heljakan väitöskirja Principles of adult play(fulness) in contemporary toy cultures. From Wow to Flow to Glow tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa 8.6.2013 klo 12.00 Mediakeskus Lume, Sampo-Sali. Vastaväittäjänä toimii professori Luísa Peixoto de Magalhães Bragan Katolisesta Yliopistosta, Portugalista. Kustoksena toimii Harri Laakso Aalto-yliopiston taiteen laitokselta.
Väitöskirja julkaistaan 2013 Aalto-yliopiston väitöskirjasarjassa ja on saatavissa kesäkuusta 2013 alkaen. Tilaukset Aalto ARTS Books -verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks [at] aalto [dot] fi, puh. 050 313 7086.
Teksti: Eeva Pitkälä