Terveydenhuollon kysymysten äärellä

10.06.2013

Aalto-yliopisto haluaa nostaa sote-keskusteluun hyvinvointipalveluiden sisältöjen ja toimintatapojen muuttamisen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on ollut laajasti julkisuudessa. Uudistusten lähtökohtana ovat kuitenkin olleet hallinnollisiin rakenteisiin liittyvät kysymykset tai julkisen ja yksityisen palvelutuotannon suhteet.

Aalto-yliopistossa 6. – 7.6. järjestetyssä Regional Health Care in 2025 -konferenssissa pohdittiin terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyviä kysymyksiin. Mukana oli asiantuntijoita myös muista Euroopan maista, kuten Tanskasta ja Hollannista.  

Pohdinnan alla olivat kysymykset siitä, minkälaiselle yhteiskunnalle palveluita suunnitellaan, missä potilaita hoidetaan ja miten terveydenhuoltoa koskevat muutokset huomioidaan esimerkiksi sairaaloiden suunnittelussa ja arkkitehtuurissa.

Ikääntyminen luo paineita

Konferenssissa puhunut valtiosihteeri Martti Hetemäki korostaa väestön ikääntymisen terveydenhuollolle luomia paineita. Vuonna 2030 päälle 40 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita. Ikärakenteen muutos hidastaa taloudellista kasvua, mutta samaan aikaan terveydenhuoltoon tarvittaisiin yhä enemmän rahaa.

Hetemäki kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa sairaaloiden käyttö on muihin EU-maihin verrattuna korkea.

̶  Sairaalahoito on kaikkein kalleinta terveydenhuoltoa, Hetemäki sanoo.

Hän kannustaakin pohtimaan, voisiko ei-institutionaalista, pitkäaikaista hoitoa kehittää Suomessa pitemmälle. Sen sijaan, että potilaita makuutetaan kalliilla hinnalla sairaalassa, tulisi esimerkiksi miettiä erilaisia vaihtoehtoja potilaan kuntouttamiseen.

Sairaalat nykyaikaan

Myös sairaalarakennusten tulisi pysyä terveydenhuollon muutosten perässä. Arkkitehti, Adjunct Professor Teemu Kurkela kertoo, ettei Suomeen kuitenkaan ole 1970-luvun jälkeen rakennettu yhtään uutta sairaalaa.

̶  Jos katsotaan kuvia 1970-luvun ostoskeskuksista, ne näyttävät vanhoilta, mutta kuvat 1970-luvun sairaaloista paljastavat sen, mitä sairaalat ovat nykyäänkin. Kehitystä ei ole tapahtunut, Kurkela sanoo.

Sairaala-arkkitehtuurin tuominen nykyaikaan on tärkeää, koska arkkitehtuurilla on vaikutusta terveydenhuollon prosessien toimivuuteen. Kurkela on perehtynyt sairaalaympäristöjen modernisoimiseen ja on mukana suunnittelemassa uutta sairaalaa Jyväskylään.

Suunnittelussa hyödynnetään Aalto-yliopiston Sotera-instituutin tutkimustietoa. Sotera toimii yhteistyössä koko sosiaali- ja terveydenhuollon kentän ja erityisesti sen rakentamiseen liittyvien ongelmien ja kehitystehtävien parissa.

 Jyväskylän uusi sairaala valmistuu vuonna 2019. Tavoite on korkea: sairaalasta halutaan tehdä Suomen modernein ja tehokkain, potilaslähtöinen sairaala.

̶  Käytännössä puhutaan alueellisen systeemin uudelleenjärjestelystä, jossa integroidaan erikoissairaanhoito, perusterveydenhoito ja sosiaalitoimi. Tähän tarvittavat elementit pitää asettaa sairaalaan konkreettisesti. Analysoimme sairaalan eri toimintoja ja etsimme ratkaisuja myös muualta Euroopasta – katsomme, miten asioita on tehty muissa maissa.

Takaisin