Rehtori Tuula Teeri haastoi puolueet ottamaan vaaliteemaksi koulutuksen ja tutkimuksen
03.09.2013
Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaisia vietettiin tiistaina 3.9. Töölön kampuksella. Tilaisuuteen saapui liki viisisataa aaltolaista ja Aalto-yliopiston yhteistyökumppania.
Ohjelmassa oli rehtori Tuula Teerin ja ylioppilaskunnan puheenjohtajan Piia Kuosmasen yhteinen dialogi. Valtiovallan tervehdyksen avajaisiin toi valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen. Aalto-esitelmän piti tuore Aalto-professori Erkki Oja Perustieteiden korkeakoulusta. Aalto-professoriksi nimitetään erityisen ansioitunut yliopiston professori. Oja kuuluu koneoppimisen ja data-analyysin alueella maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon.
Lisäksi avajaisissa jaettiin Vuoden Aalto-teko -palkinto, joka annetaan tunnustukseksi merkittävästä aloitteesta tai toiminnasta yliopiston piirissä. Vuoden Aalto-tekona palkittiin Aalto University Executive Education (Aalto EE), joka on johtava johdon kouluttaja Pohjoismaissa. Palkintoperusteissa korostettiin, että toiminnan laajuuden kasvattaminen 50 prosentilla muutamassa vuodessa erittäin kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla on vaatinut määrätietoista työtä.
Menestyminen edellyttää huippututkijoita ja investointeja
Rehtori Tuula Teeri haastoi puheessaan suomalaiset poliitikot ja puolueet ottamaan koulutuksen ja tutkimuksen vuoden 2015 eduskuntavaalien vaaliteemaksi. − Väitetään, että vaaleja ei voi voittaa tutkimus- ja koulutuskysymyksillä. Kun nyt kuitenkin olemme pyrkimässä maailman osaavimmaksi kansaksi, haluaisin haastaa suomalaiset puolueet. Kuka rohkenee ottaa koulutuksen ja tutkimuksen edellytysten vahvistamisen keskeiseksi vaaliteemaksi?
Teeri korosti, että yliopistojen toiminta perustuu kansainväliselle kilpailulle. Jos Suomi haluaa menestyä, täällä on oltava huippututkijoita. – Jos tässä kilpailussa ei menestytä, ei suomalaisella teollisuudellakaan ole ajan myötä hyödynnettävää, Teeri sanoi.
Huippututkimus vaatii myös panostusta laitteisiin ja tiloihin. – Suomen yliopistojen valtionrahoitus ei vieläkään ota riittävästi huomioon tekniikan, ja toisaalta luovien alojemme kokeellisen infrastruktuurin ja niihin liittyvien erityistilojen tarvetta, ei vain tutkimuksessa ja taiteellisessa työssä vaan myös koulutuksessa, Teeri totesi.
Teerin mukaan Aalto-yliopiston opiskelijoista lähtöisin oleva into startup-yrittäjyyteen voi hyvinkin olla avain pienten ja keskisuurten yritysten määrän kasvuun tulevaisuudessa. – Suomesta on kovaa vauhtia tulossa Pohjois-Euroopan kiinnostavin startup-ekosysteemi. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten opiskelijoiden kannustaminen ja heihin luottaminen voi tuottaa tulosta jo varsin lyhyelläkin ajanjaksolla.
Yliopiston kilpailtava laadulla uudenlaisessa toimintaympäristössä
Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Piia Kuosmanen kannusti rohkeaan ja laadukkaaseen opetukseen. – Se aika on ohi, kun yliopisto-opetus keskittyi tiedon kaatamiseen opiskelijan päähän. Kiinassa valmistuu kuusi miljoonaa maisteria vuodessa, kun meidän ikäluokkamme koko on alle 60 000 ihmistä. Meidän on kilpailtava laadulla.
Kuosmasen mukaan yliopiston tulee tuottaa rivimaistereiden sijaan itsensä tuntevia, kunnianhimoisia ja tulevaisuuden maailman haasteisiin valmiita vastuullisia nuoria aikuisia. − Uskon, että jos joku tässä onnistuu, se on Aalto-yliopisto.
Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen toi puheenvuorossaan esille yliopistojen muuttuneen roolin nyt kun historiallisia instituutioita on purettu. Heinosen mukaan opetuksen ja tutkimuksen lisäksi yliopistot vaikuttavat myös työyhteisöinä merkittävästi siihen, millaiseen työ- ja johtamiskulttuuriin yhteiskunnan parhaat voimat kasvavat sisään.
– Olen itse tuonut kaikkien ministeriöiden kansliapäälliköt vierailulle Aalto-yliopistoon ja nähnyt millainen voimauttava vaikutus sillä lyhyellä vierailulla heihin oli. Uskon, että juuri täältä voi löytyä avaimia siihen, miten uudenlaisessa toimintaympäristössä me suomalaiset jälleen, paitsi tartumme toimeen, myös saamme aikaiseksi.