Arkkitehdin tulee ymmärtää kuvan tekstuaalinen luonne
13.11.2013
Arkkitehtien työskentely tapahtuu ennen kaikkea kuvien parissa ja siksi ei ole yhdentekevää, minkälaisen kuvallisen ymmärryksen pohjalta he toimivat.
Arkkitehtien tulisi huomioida työssään paremmin kuvan monitulkintainen luonne, jotta erilaisilta ongelmilta vältyttäisiin, toteaa arkkitehti Sari Tähtinen väitöstutkimuksessaan.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulusta väittelevä Tähtinen esittelee väitöskirjassaan tekstuaalisen lähestymistavan arkkitehtuuriin ja sen tutkimukseen. Se tarkoittaa esimerkiksi kuvien ymmärtämistä tekstuaalisina, moniulotteisina rakenteina.
− Kuvia ja niiden käyttöä pidetään yksiselitteisenä ja ongelmattomana tapana kommunikoida. Nykyisin vallalla oleva representatiivinen kuvakäsitys olettaa, että kuva kertoisi itsestään jonkun yhteisesti jaetun sisällön. Tätä käsitystä tulisi laajentaa, Tähtinen kertoo.
Tähtinen esittää tutkimuksessaan, että kuvat ovat tekstuaalisia, kerroksellisia rakenteita, joiden kanssa työskentely vaatii tulkintaa ja lukemista. Ihmisten erilaiset taustat ja koulutus vaikuttavat siihen, miten kuvia tehdään ja tulkitaan. Siksi esimerkiksi arkkitehdit joutuvat usein ongelmiin, kun toiset eivät luekaan heidän suunnitelmiaan eli kuviaan samoin kuin he itse.
− Jos arkkitehdit olisivat enemmän perillä kuvien tekstuaalisesta rakenteesta, saataisiin parempia eväitä esimerkiksi osallistuvaan suunnitteluun, jossa suunnittelijan tulisi pystyä työskentelemään yhdessä muidenkin kuin oman alueen asiantuntijoiden kanssa, Tähtinen sanoo.
Apua monimutkaisten projektien hahmottamiseen
Väitöskirjassa esitetty käsitys kuvallisuudesta nojaa niin kutsuttuun tekstuaaliseen lähestymistapaan, jossa tutkitaan sitä, miten asiat linkittyvät toisiinsa ja muodostavat eräänlaisen tarkasteltavissa olevan tekstuurin. Lähestymistavassa olennaista on kontekstisidonnaisuus: se, miten jokin asia näyttäytyy, riippuu siitä, miten ja missä sitä tarkastellaan.
Tähtisen mukaan tekstuaalinen lähestymistapa tarjoaa arkkitehtien työskentelylle uudenlaisia mahdollisuuksia. Esimerkkinä hän käyttää suuren mittakaavan urbaania projektia Euralillea, jota on sellaisenaan vaikea lähestyä ja ottaa haltuun.
− Euralillen kaltaisissa isoissa ja monimutkaisissa projekteissa kaikkea ei voi enää esittää kuvalla, sillä ne eivät muodostaa yksinkertaisesti tunnistettavaa ja rajattavaa työtä. Tällaisia projekteja on helpompi hahmottaa ja hallita etsimällä niistä erilaisia yhtymäkohtia ja lukemalla niitä tekstuaalisena rakenteena, Tähtinen summaa.
Väitöstilaisuus
Arkkitehti Sari Tähtinen valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1998. Jatko-opintojensa ja tutkimustyönsä ohella hän on suunnitellut ja toteuttanut Open Design Oy:ssä erilaisia visuaalisia materiaaleja muun muassa Koneelle, Marimekolle ja Espoon kaupungille. Tähtinen on lisäksi puhunut useissa seminaareissa ja konferensseissa sekä opettanut Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa.
Väitöskirja ”Writing Architecture. Textual image practices – A textual approach in architectural research” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 22.11.2013 klo 12, luentosali E, Otakaari 1, Espoo. Vastaväittäjänä toimii Assistant Professor Hélène Frichot Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta, Tukholmasta. Väitöskirjan tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks [at] aalto [dot] fi, puh. 050 313 7086.
Lisätietoja:
Arkkitehti Sari Tähtinen
puh. 050 304 7434
sari.tahtinen [at] aalto [dot] fi