Henkilökuvat syntyvät ryhmätyönä osaksi aikakauslehden konseptia
28.01.2014
Aikakauslehtien tarkkaan suunniteltujen henkilövalokuvien tehtävä on toimia lehden konseptin osana. Kansikuvissa näkyvät kuvattavan henkilön lisäksi myös kuvien tekijät ja lehtien lukijat.
TaM Hanna Weselius tutki Aalto-yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan, miten aikakauslehtien henkilövalokuvat syntyvät ja mikä on niiden tehtävä. Weselius tarkasteli erityisesti näyttelijä Maria Sidistä otettuja kuvia.
Väitöstutkimuksessa ilmeni, että henkilökuvat ovat tarkkaan suunniteltuja, ja ne tehdään moniammatillisena ryhmätyönä omaan kontekstiinsa eli osaksi aikakauslehden konseptia.
– Aikakauslehden valitsemat näkökulmat määrittävät, millainen on kuvien realismi eli miten esimerkiksi kuvattavat henkilöt voidaan esittää kuvissa todentuntuisesti. Henkilökuvat rakentavat ja ylläpitävät lehden konseptin arvoja ja uskottavuutta sekä toistavat lehden maailmankuvaa, Weselius kertoo.
Väitöstutkimus osoittaa, ettei henkilökuva viittaa ainoastaan kuvan kohteeseen vaan myös lehteensä ja itseensä esityksenä. Aikakauslehtien henkilövalokuvat ovat performansseja, joihin osallistuvat paitsi lehti ja kuvattava henkilö, myös lehtien lukijat. Heille rakennetaan kuviin katsojan rooli.
Kuvatuotannon lähtökohdat ja käytännöt vaihtelevat
Weselius analysoi väitöstyössään kuviin rakentuvia merkityksiä ja havaitsi tutkituissa aikakauslehdissä kaksi vahvaa henkilökuvan tuotannon diskurssia.
– Kun lehti tähtää yhteisöllisyyteen, kuvien tuotannossa painotetaan yhdessä tekemistä ja lukijalle tarjotaan roolia ”yhtenä meistä”. Kuvattavat henkilöt valitaan ja kuvataan lehden tarkkaan määritellyn realismin mukaisesti, jolloin kuvat muodostuvat usein yhdenmukaisiksi. Tällaisia kuvia näkyy esimerkiksi naistenlehtityyppisissä kansijutuissa, Weselius sanoo.
Lehden tavoitellessa neutraaliutta lukijan roolina on olla oikean tiedon vastaanottajana. Henkilökuvien realismi on asialähtöistä, eikä henkilöitä välttämättä pyritä yhdenmukaistamaan lehden konseptiin sopiviksi.
– Tällaisessa tapauksessa samassa lehdessä voi olla hyvinkin erityylisiä henkilökuvia aiheesta, kuvaajasta ja tilanteesta riippuen, Weselius havainnollistaa.
Weselius toteutti tutkimuksensa keräämällä tapausaineistoa etnografisin menetelmin suomalaisten aikakauslehtien toimituksista ja valokuvastudioista. Aineisto muodostuu haastatteluista, toimituskokousten ja kuvaustilanteiden havainnoinnista sekä valmiista kansikuvista ja -jutuista. Työ tarjoaa uutta tietoa kuvajournalismista ja aikakauslehtien toimituksellisista käytännöistä.
Väitöstilaisuus
Väitöskirja, ”Suunniteltu kuva. Henkilövalokuvien rakentaminen aikakauslehdessä”, tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 7.2.2014 klo 12, Mediakeskus Lumeen Sampo-salissa, Hämeentie 135 C, Helsinki. Vastaväittäjänä toimii professori Riitta Brusila Lapin yliopistosta. Väitöskirjan tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: books.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks [at] aalto [dot] fi, puh. 050 313 7086.