Arkkitehti- ja insinööriopiskelijat ideoivat yhteisvoimin Otaniemen tulevaisuutta
02.06.2014
Projektikurssin päätösnäyttelyssä esiteltiin ekologista ja eläväistä kampusta, jota voi ihailla vaikka tornitalon huipulta.
Miltä näyttää Otaniemi vuonna 2030? Tätä kysymystä kolmisensataa arkkitehti- ja insinööriopiskelijaa lähti yhdessä ratkomaan ensimmäistä kertaa järjestetyllä ARTS + ENG -projektikurssilla. Kuuden viikon aherruksen tuloksena syntyi kekseliäitä ja yllättäviäkin ideoita, joita ryhmät esittelivät 32 planssin voimin Dipolissa 22. toukokuuta.
- Juttelin tuossa opiskelijoiden kanssa, ja he kaikki olivat kauhean ylpeitä töistään, iloitsi rakennustekniikan laitoksen johtaja, professori Juha Paavola, joka oli ideoinut kurssin yhdessä yliopisto-opettaja Saija Hollmén kanssa. Paavola painotti, että eri alojen osaajien tulisi päästä työskentelemään yhdessä mahdollisimman varhain.
- Se on avain menestykseen. Ryhmässä oleminen auttaa myös oman osaamisen myymistä, kun voi taitojensa ohella tarjota projekteihin myös muiden ammattitaitoa.
Yhdessä tekemisen etuja kehuivat myös opiskelijat.
- Meille valkeni, mitä kaikkea voikaan tehdä, Graaliksi nimetyn tornitalon mallia esitelleet Juho Ylén (vas.), Lassi Vuorela ja Antti Korhonen kertoivat innoissaan.
- Ryhmämme halusi suunnitella Otaniemen arkkitehtuurin arvoisen rakennuksen. Arkkitehdit visioivat ja me insinöörit pohdimme toteuttamistapoja. Rakennusmaan puutteen, suojellun ympäristön ja Natura-alueen vuoksi tornitalo pitää rakentaa merelle, kallioperään ulottuvalle anturalle. Torniin voisi tulla konferenssitiloja, toimistoja ja ylös upea kahvila opiskelijoiden käyttöön.
Pelko pois!
Rakennustekniikan ja arkkitehtuurin lisäksi kampusta suunniteltiin myös joustavien asumisratkaisujen sekä energian, ympäristön, yhdyskunnan ja infrastruktuurien näkökulmasta. Monet töistä keskittyivät arkisiin kysymyksiin, kuten liikkumiseen ja jätehuoltoon. Romuksi ristityssä suunnitelmassa oli ratkaistu molemmat.
- Autottomalla kampuksella liikkuva automaattijuna kuljettaisi sekä ihmisiä että jätteitä, Nora Saarinen ja Lari Tuominen selittivät ja kertoivat ryhmän yhteistyön sujuneen sutjakkaasti.
- Oli tosi kiva tutustua uusiin ihmisiin, he kiittelivät.
Yhdessä tekemisen merkitystä korosti myös puurakentamisen professori Pekka Heikkinen.
- Hyvä projekti perustuu hyville yhteistyökumppaneille ja opiskelijoiden väliselle yhteistyölle. Vastuu oppimisesta on opiskelijoilla itsellään. Hyvän opiskelijan tunnistaa siitä, että hän tekee enemmän kuin lupaa ja tuo projektiin yllättäviä näkökulmia. Onnistumisen edellytys on lupa epäonnistua, eli pelko pois!, hän rohkaisi.
Projektinhallintaa ja esitystaitoja
ENG-A1002 ARTS-ENG-projektikurssi oli suunnattu ensimmäisen vuoden opiskelijoille ja näyttelyssä esitelty lopputulos ei ollut pääasia vaan yhdessä ideoiminen ja tekeminen. Kurssille ilmoittautui yli 300 opiskelijaa.
- Projektityökurssin tarkoituksena on opettaa ryhmädynamiikkaa, projektinhallintaa, kirjallista ja suullista esitystaitoa. Nämä ovat asioita, joita arvostelussa eniten painotetaan, kertoi kurssin vastuuopettaja Lauri Salokangas.
Kurssin vastuuopettajana toimi Lauri Salokangas ja suunnittelutyhmän jäseninä Jukka Paatero (ENE), Panu Kiviluoma (KJR), Markku Kuuva, Hannu Hirsi, Helena Mälkki, Tommi Mikkola ja Päivi Väisänen. Kurssin koordinaattoreina toimivat Emmi Ollila, Risto Syrjä ja Linda Cairenius.
Kuvissa olevien projektöiden ryhmät:
GRAALI: Juho Ylen, Lassi Vuorela, Valerya Pulko, Maija Joensuu, Krista Antila, Emmi Silfverberg, Antti Korhonen, Pauli Lohi, Mikke Suominen.
Romu: Lari Tuominen, Nora Saarinen, Petra Pikkarainen, Joona Wetterstrand, Felix Hallikainen, Sarianna Sipola, Eero Kujanen, Marika Melander, Maria Kosonen, Rosa Haukkovaara.