Postmodernismi palautti unohtuneet arvot suomalaiseen arkkitehtuuriin 1900-luvun lopulla

20.08.2014

Suuntauksella oli keskeinen merkitys suomalaisen arkkitehtuurin nousussa uuteen kansainväliseen maineeseen, ilmenee tuoreesta Aalto-yliopiston väitöksestä.

Postmodernismi miellettiin suomalaisessa arkkitehtuuripuheessa alkuun vain rakennusten ulkomuotoon vaikuttavana muoti-ilmiönä. 1970-luvun ”laatikkolinjan” rinnalle nousi rakennuksia, joissa oli leikkimielisiä muotoja, värejä ja perinteisten rakennusten jäljittelyä. Myöhemmin suuntaus muutti myös tapaa ymmärtää arkkitehtuurin merkitys ja taiteellinen tehtävä.

Kuva: Anni Vartola, Toholammin kunnantalo  Arkkitehtitoimisto NVV (Reijo Niskasaari, Kari Niskasaari ja Jorma Öhman), 1987.

Aalto-yliopistosta väittelevä TkL Anni Vartola selvitti, miten postmodernismiin suhtauduttiin Suomessa ja mitä vaikutuksia suuntauksella oli suomalaiseen arkkitehtuuriin. Väitöskirja luo kuvaa suomalaisesta arkkitehtuurista ja arkkitehtien arvomaailmasta 1900-luvun lopulla.

– Suomi oli 1970–80-luvuilla arkkitehtuurissa niin sanottu yhden ajatuksen maa. Modernismi oli vakiintunut ilmaisukieli. Postmodernismiin suhtauduttiin kevytmielisenä viihteenä, amerikkalaisperäisenä muoti-ilmiönä, joka ei sopinut maamme oloihin. Tyyli koettiin uhkana suomalaisen arkkitehtuurin perinnölle, Vartola kuvaa.

Vähitellen postmodernismin aatteet hyväksyttiin, ja uudenlainen arkkitehtuuriajattelu sulautui osaksi 1990-luvun suomalaisen rakennustaiteen ihanteita.

– Postmodernismi elvytti unohtuneita arkkitehtonisia arvoja, joita ovat muun muassa käyttäjälähtöinen suunnittelu, paikallisen tradition kunnioittaminen sekä arkkitehtuurin elämyksellisyys. Näillä teemoilla oli keskeinen merkitys siinä kehityksessä, jolla suomalainen arkkitehtuuri nousi uuteen kansainväliseen maineeseen 1990-luvulla, Vartola kertoo.

Uraauurtavan tutkimuksen tulokset pohjautuvat keskustelupuheenvuoroihin, joita Vartola on kerännyt 1970–90-lukujen arkkitehtuuri- ja rakennusalan julkaisuista. Lisäksi Vartola on haastatellut kymmentä siihen aikaan toiminutta arkkitehtia sekä vieraillut yli sadassa rakennuskohteessa eri puolella Suomea.

Kuva: Anni Vartola Hervannan monitoimikeskus  Tampere. Raili ja Reima Pietilä, 1989.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja ”Kuritonta monimuotoisuutta: postmodernismi suomalaisessa arkkitehtuurikeskustelussa” tarkastetaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa perjantaina 29.8.2014 klo 12, E-sali, Otakaari 1, Espoo. Vastaväittäjänä toimii professori emerita TkT Kaisa Broner-Bauer Oulun yliopistosta. Väitöskirjan tilaukset Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun verkkokirjakaupasta: shop.aalto.fi, tiedustelut: artsbooks [at] aalto [dot] fi, puh. 050 313 7086.

Lisätietoja:

Anni Vartola
p.  050 320 3580
anni.vartola [at] arkvv [dot] fi

Takaisin